Ofelia

Näytä edellinen aihe Näytä seuraava aihe Siirry alas

Ofelia

Viesti kirjoittaja Saturnus lähetetty Ti Helmi 12 2013, 11:11


Ofelian kuva sai uuden ilmeen 28.10.13

Nimi: Ofelia
Ikä: 4-vuotias
Sukupuoli: Naaras
Laji: Valkohäntäpeura
Lauma: Pohjoinen
Asema: Laumalainen


› Suhteet
› Aikajana
› Seuranhaku


Ulkonäkö:
Ofelia on rungoltaan hieman tavallista naarasta korkeampi, mutta silti vartalonmalliltaan melko sulavalinjainen ja hoikka. Lihaksikkaaksi naaraan kehoa ei voi sanoa alkuunkaan, vaikka hänelläkin niitä voimia jonkin verran löytyy.
Miltei yksivärisen peuran turkin sävyissä hallitsee ruskean murretut värit. Hieman punaiseen vivahtava ruskea aluskarva kattaa suurimman osan turkkia, mutta aivan päälakea ja selkää kohden väri tummuu harmonisesti. Vatsanalunen on hyvin vaalea ja karva ohuempaa. Naaraan silmät ovat tumman vihertävät, suurikokoiset mutta hieman kolkon oloiset - viileät.
Ensisilmäyksensä puolesta naaras on ihan tavallisen näköinen peuranaaras, ei mikään kedon kaunein kukka, mutta ihan sievä tapaus kuitenkin. Ofelian kehoa on myös elämä koulinut muutamien arpien voimin, mitkä ovat kuitenkin varsin pieniä. Hän itse pitää niitä elämän kokemuksinaan.

Ääni: Miellyttävä ja hyvin pehmeä. Suutuksissaan teräväkielinen ja sarkastinen. › Näyte

Pituus › 172cm
Säkäkorkeus › 101cm
Paino › 78kg


Luonne:
Ofelia on perustempperamentiltaan rauhallinen, harkitsevainen ja pidättyväinen hahmo. Hän on ehkä naaraaksi hieman "heikko" , ja helposti ongelmiinjoutuvaa sorttia, mutta jos häneltä itse kysyttäisiin, niin asiahan ei taatusti näin olisi. Jos alkusitaatit saivat Ofelian kuulostamaan ujolta ja hissukalta, niin sitä hän ei kyllä ole. Peuranaaras on nimittäin helposti lähestyttävä ja puhelias tyyppi, jos vain toinen samanlainen näköpiiriin sillä hetkellä osuu. Naaras ystävystyy helpommin urosten kanssa, ja hakeutuu niiden seuraan jopa tietoisesti.
Ofelia oli nuorempana enemmän viriili ja kunnianhimoinen, mutta rauhoittui ja asettui omille jaloilleen puolisonsa menehdyttyä. (katso. Menneisyys) Voisi jopa sanoa, että naaraalla on jokseenkin heikko itsetunto, sillä hän usein tapaa vertailla itseään muihin yleensä muutaman vuoden itseään nuorempiin yksilöihin.
Naaras on mahdolliselle puolisolleen uskollinen ja tätä viimeiseen asti puolustava. Hän ei tunne oikeudenmukaisuutta Etelän metsän laumaa kohtaan kasvatuksensa takia, vaan halveksii näitä jo alkujaan, eikä mielellään suostu edes keskustelemaan niiden kanssa.
Suutuspäissään ilkeäsanainen ja koppava, mutta helposti lepyteltävissä. Sisäisesti vahva, ja tunteensa takaa-alalle sysäävä - mieleltään lähes järkkymättömän tyyni. Silloin tällöin tavattu myös käyttäytyvän manipuloivasti saadakseen tahtomansa läpi, mutta voidaan puhua erittäin erittäin harvinaisesta ominaispiirteestä.


Menneisyys
Vasa-aika ja lapsuus olivat peuranaaraalle hyvin tavanomaisia. Syntyi ainoana vasana emälleen, eikä liiemmin ollut tekemisissä isänsä kanssa, vaikka tämän on tavannutkin. Elänyt nuorimman ja riippuvaisemman vasa-iän emänsä rinnalla melko tiiviisti, mutta alkoi osoittaa itsenäistymisen merkkejä jo hyvin nuoressa iässä. Eli nuoruuttaan myös muiden omanikäistensä vasojen rinnalla kasvaen ja leikkien.
Erkani emästään varhain, ja asutti reviirillään pidemmän aikaa yksinään tavallisena laumalaisena. Vaikka oli mainittavan ylpeä puhdasverisestä laumataustastaan, ei ollut liiemmin yhteydessä arvovaltaisimpiin päättäjiin, vaan eli enemmänkin omaa erakkoelämäänsä yksinään.
Löysi sattumien kautta kumppanikseen nuoren pari vuotta sitä vanhemman hirvaan, joka tunnettiin myös nimellä Hermes. Ofelia eli elämänsä onnellisinta aikaa, uskollisessa ja tasapainoisessa parisuhteessa mitä mukavimman ja häntä kunnioittavimman puolison kanssa. Kruunupää itse tuli luonnollisesti samasta laumasta, ja oli hieman vanhoillinen, eikä siksi riiannut muiden hirvinaaraiden kanssa.
Flashback: Talvipäivän seisauksen aikoihin vuosi ja neljännes sitten Ofelia ja Hermes olivat lähteneet vaeltamaan melko kauas omilta asuinsijoiltaan. Pariskunta oli pysähtynyt ruokailemaan löydettyään otollisen paikan, minkä varpuantimet olivat jotain mistä riitti kahdelle täysikasvuiselle peuralle syötävää. Hetken syötyään molemmat haistoivat sen - koiran, ja niitä oli useampia, ja niiden seurassa oli kaksijalkaisia. Sanotaan, että kun peura kohtaa sen luontaisen vihollisen yllättäen, ensimmäistä kertaa - pelko lamauttaa sen, eikä se hätäpäissään osaa tehdä muuta, kuin paeta. Juuri näin Ofelia ja Hermes toimivat, ja juoksivat pakoon, mutta turhan lyhyen matkaa. Puiden lomassa oli kaksi passissa ollutta paikallismetsästäjää, jotka ampuivat nelipiippuisilla kivääreillä peuroja kohden, ja kaksi luotia lävistivät Hermeen kauniin sarvipäisen pään, ja toinen luoti upposi vasempaan takakankkuun. Ofelia ei kyennyt reagoimaan tapahtuneeseen, vaan joutui katsomaan kun sen puoliso kaatui laukaisujen hiipuessa. Koiran haukunta, viimeisiä sanoja, sydämensä kuuntelua - pakeneminen.

Ofelia oli päässyt pakoon. Ofelia oli menettänyt puolisonsa ihmisille, ja antanut elämän koetella sitä paluumatkallaan takaisin omille reviireilleen. Sitä olivat ahdistelleet muutamat uroshirvet, eikä haavoittuvainen naaras kyennyt antamaan tekojaan anteeksi. Hän syytti pitkään itseään tapahtumasta, rakkaan Hermeensä kuolemasta, mutta eloonjääminen oli jättänyt häneen myös oman merkkinsä. Hän oli taistelija, joka oli paennut metsästäjiä ja joutunut hyvästelemään rakkaimpansa. Ajan myötä tuska hellitti otettaan, ja naaras kykeni taas olemaan oma iloinen itsensä.
Nykyisin Ofelia on oikein hyvinvoiva naaras, jonka elämässä on asiat hyvin kohdillaan.  


Sukutaulu:
Emä: Pandora (elossa)
Isä: Ox (oletettavasti elossa, ei tunne)
~
Puoliso: Hermes (kuollut)
Vasat:-


Fyysinen voima:
Rauhallinen naaraspeura harvemmin joutuu todistelemaan hintelästä kehostaan lähteviä voimia, mutta niitäkin sieltä jonkin verroin löytyy. Uhkaavassa tilanteessa naaras pakenee nopeasti, eikä jää odottelemaan asioiden kehittymistä. Harvemmin lähtee puolustelemaan itseään fyysisesti itseään suurempia vastaan. Ei missään nimessä aggressiivinen, vaan harkitsevainen ja diplomaattinen ongelmanratkoja.
Naaraan kehossa ei voimaa suurissa määrin olekaan, mutta se ei haittaa - menetetty voima kompensoidaan ketteryydellä ja notkeudella. Ofelia kykenee kulkemaan hankalassakin maastossa vaivattomasti. Keskinkertainen juoksija, mutta ei mikään erityisen nopea. Kivunsietokyky keskivahva. Heikkoutena uiminen, joka näyttää usein säälittävältä räpiköimiseltä.


• Nopeus 2/5
• Ketteryys 4/5
• Voima 2/5
• Refleksit 3/5
• Kivunsietokyky 4/5
• Uimakyky 1/5


Roolipelaaja: Saturnus


In order to be irreplaceable one must always be different

Saturnus
Sarvipää
Sarvipää

Viestien lukumäärä : 822
Join date : 12.02.2013
Ikä : 22
Paikkakunta : Turku

Takaisin alkuun Siirry alas

Näytä edellinen aihe Näytä seuraava aihe Takaisin alkuun


 
Oikeudet tällä foorumilla:
Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa